Anni KorpelaAnni M Korpela, siis minä, olen siitä harvinainen koulutuskirjojen tekijä, että en kirjoita opaskirjatyylillä. Annan koiran oppia iloisesti. Samoin lukijan.

Olen vieraillut erinimisissä häkeissä. Niitä on ollut toko, tokoagi, agility, eräät palveluskoiralajit, vesipelastus, koiravaljakkoajo, näyttely ja kennelin pitäminen eli kasvatustoiminta. Jokaisesta omaan maailmaansa rajoittuneesta häkistä olen ottanut sen mitä pidän niissä hyvänä.

Menin agilityä jo vuonna 1962, kun hyppyytin skotlanninpaimenkoira Jyryä lammasaitojen yli. Aloitin palveluskoiraharrastuksen kymmenen vuotta myöhemmin kun sain oman saksanpaimenkoiran Dianan. Opettajia minulla on ollut paljon muitakin: Musti, Roni, Legu, Hopi, Beo, Melli, Dimi, Juju, Reta, Rock, Mörkö, Max, Jane, Vilma…

Pidän hyvänä asiana ettei minulla ole koiramaailmassa minkäänlaista titteliä, arvoasemaa. Voin pöllyttää auktoriteettien sanomisia, sillä minulla ei ole pelkoa arvoaseman menettämisestä. Mitä ei ole sitä ei voi menettää.

Tietoni ja taitoni eivät jämähdä siihen mitä jo olen saanut selville. Opettelen lisää. Jos minun pitäisi laittaa puhelinluetteloon ammattinimikkeeni, laittaisin koirienopiskelija. Tunnen itseni yhä opiskelijaksi. Haluan päästä edelliseltä luokalta taas seuraavalle.

Katso myös Annin blogi: www.amitoni.vuodatus.net